Syyskylvöjä tehdessä ja kevätkylvöjä suunnitellessa on hyvä taas muistella “viljelykierron” vaatimuksia, joilla tukiehdot täyttyvät.
Ehdollisuuden vaatimus “viljelykierrosta” koskee useimpia tiloja, muutamia poikkeuksia (yli 75% nurmea, luomuala, alle 10 ha tilat jne.) lukuun ottamatta ja toteutus on suurimmalle osalle tuttua aiemmilta vuosilta. Vuoden 2026 monipuolistamiseen ja viljelykiertoon liittyvät ehdot ovat näillä näkymin pääpiirteittäin samat kuin 2025.
Termistöt ovat vähän sekavat, kun on kaksi eri vaihtoehtoa täyttää velvoitteet: “monipuolistaminen” ja “viljelykierto” . Ehdollisuuden vaatimukseen riittää, kun jompi kumpi toteutuu!
Useimmiten lähes automaattisesti täyttyy monipuolistaminen. Silloin 10-30 ha tila viljelee vähintään kahta eri kasvia ja pääkasvin osuus on enintään 75% peltoalasta. Yli 30 ha tila viljelee vähintään kolmea eri kasvia ja pääkasvin osuus on enintään 75% ja kahden pääkasvin osuus enintään 95% peltoalasta.
Kasvien pitää olla eri ryhmistä. Kasvilajien tarkka ryhmittely löytyy ehdollisuuden oppaasta: Ehdollisuuden opas 2025 – Ruokavirasto. Mitkä kasvit luetaan eri kasveiksi, on pääsääntöisesti hyvin loogista. Näin syksyllä mietitään usein syys- ja kevätmuotojen ryhmittelyä. Syyskylvöiset ja kevätkylvöiset kasvit ovat eri ryhmää, esimerkiksi syysohra ja kevätohra ovat eri ryhmää, mutta kevätkylvöisistä rehuohra, mallasohra ja vihantavilja(ohra) ovat samaa ryhmää. On hyvä huomata myös ryhmä “nurmi ja muut heinäkasvit” johon sisältyy aika monet nurmet eri kasvikoodeilla ilmotettuina.
Jos edellä kuvattu monipuolistaminen ei täyty, pitää toteuttaa viljelykiertoa. Silloin yksivuotisen viljelykasvin (edellisen vuoden yksivuotisen viljelykasvin ala) pitää vaihtua vuosittain vähintään 33 prosentilla hallinnassasi olevalla peltoalalla. Lisäksi juuri viljelykiertoon liittyy usean vuoden viljelykierto. Se tarkoittaa, että vuodesta 2026 alkaen yksivuotista kasvia saa olla enintään kolmena vuonna peräkkäin samalla lohkolla. Viljelykiertovaatimus ei koske monivuotisia viljelykasveja, heinä- ja nurmirehukasveja, kesantoja, perunaa, porkkanaa, sokerijuurikasta, keräkaaleja, sipuleita, puna- ja keltajuurikasta. Tarkemmin yksivuotisista kasveista ja mm. välikasvin käytöstä viljelykierron osana löytyy ehdollisuuden oppaasta Ehdollisuuden opas 2025 – Ruokavirasto
Lue miten herne ja syyvehnä toimivat hyvin osana viljelykiertoa.
