Futura Härkäpapu
Huippusatoisa härkäpapu uutuus!
Härkäpavut
Tilaltamme saat härkäpavun siemeniä sekä tavanomaiseen että luomuviljelyyn – olipa käyttötarkoituksesi rehu tai elintarviketuotanto, meiltä löydät sopivan lajikkeen. Härkäpapu on ravinteikas ja monikäyttöinen valkuaiskasvi, joka tarjoaa korkean satopotentiaalin ja sopii erinomaisesti viljelykiertoon. Se sitoo typpeä maaperään, parantaa maan rakennetta ja vähentää lannoitustarvetta myös seuraaville kasveille.
Valikoimassamme on myös härkäpapulajikkeita, joilla on alhainen visiini- ja konvisiini-pitoisuus. Tämä ominaisuus tekee niistä erityisen sopivan elintarvikekäyttöön ja parantaa myös sulavuutta rehuna, mikä on tärkeää erityisesti sikojen ja siipikarjan ruokinnassa.
Lajikevalinnassa on tärkeää huomioida kasvuaika, satotaso, laatu ja käyttötarkoitus. Tarjoamme lajikkeita, jotka on jalostettu suomalaisiin olosuhteisiin ja kestävät hyvin pohjoisia kasvuoloja.
SampoBOR Härkäpapu
Aikainen ja satoisa härkäpapulajike
VireBOR
Erittäin satoisa, alhaisen visiini-konvisiini-pitoisuuden omaava lajike
Fuego Vihantahärkäpapu
Vihantahärkäpapu kokoviljasäilörehuksi
LouhiBOR Härkäpapu
Isosiemeninen härkäpapu
Näin onnistut härkäpavun viljelyssä – Käytännön ohjeita ja lajikevinkkejä
Härkäpapu on monipuolinen ja ravinteikas valkuaiskasvi rehu- ja elintarvikekäyttöön. Se on erinomainen vaihtoehto kotimaiseksi proteiinilähteeksi ja toimii tehokkaasti viljelykierrossa, parantaen maaperän rakennetta ja jättäen maahan typpeä myös seuraavien kasvien hyödynnettäväksi. Tilaltamme löydät härkäpavun siemeniä sekä tavanomaiseen että luomuviljelyyn!
Milloin härkäpapu kylvetään?
Härkäpapu kylvetään varhain keväällä heti, kun maa on muokkaus- ja kylvökunnossa. Aikainen kylvö hyödyttää kasvin juurtumista ja kasvun käynnistymistä. Kylvötiheys vaikuttaa paitsi satotasoon myös kasvuston tukevuuteen, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota.
Millainen maaperä sopii härkäpavulle?
Härkäpapu viihtyy parhaiten savimailla tai runsasmultaisilla kivennäismailla, pH suositus on 6,5. Se ei siedä happamia oloja eikä tiivistynyttä maata, joten hyvä maan rakenne ja kalkitus ovat tärkeitä sadon onnistumiselle.
Miten härkäpapua lannoitetaan?
Koska härkäpapu sitoo ilmakehän typpeä juurinystyröidensä avulla, se ei tarvitse voimakasta typpilannoitusta. Sen sijaan se hyötyy fosforista, kaliumista ja rikistä. Varsinkin luomuviljelyssä maan peruskunto ja orgaanisen aineksen määrä vaikuttavat merkittävästi kasvin ravinnesaantiin ja satotulokseen.
Mitkä ovat yleisimmät haasteet härkäpavun viljelyssä?
Kestorikkakasvien torjunta tulee olla tehtynä jo edellisenä vuotena.
Härkäpapu on pahkahomeen isäntäkasvi (kuten myös öljykasvit ja peruna), huolehdi siis hyvästä 3-5 vuoden viljelykierrosta.
Härkäpapua vioittavat pitkälti samat tuhohyönteiset kuin hernettä (mm. hernekärsäkäs, hernekääriäinen, hernekirva, papukirva ja härkäpapupiilokas)
Suklaalaikku on härkäpapua merkittävimmin vioittava sienitauti. Joskus torjunta voi olla tarpeellista, mutta se voi viivästyttää tuleentumista.
Elintarvikekäyttöön viljeltäessä on tärkeää valita lajike, jolla on matala visiini- ja konvisiini-pitoisuus, jotta tuote on paremmin siedetty erityisesti ihmisravinnossa.
Milloin härkäpapu korjataan?
Härkäpavun sadonkorjuu ajoittuu tavallisesti elo–syyskuulle. Sadonkorjuun onnistuminen riippuu siitä, kuinka hyvin kasvusto on tuleentunut. Liian aikaisin korjattu papu voi olla liian kostea, kun taas myöhäinen korjuu lisää varisemisriskiä. Isosiemenisenä kasvina tarvitsee varovaisen puinnin ja kuivauksen.
Härkäpapu tarjoaa viljelijälle kestävän ja tuottavan vaihtoehdon niin eläinten rehuksi kuin ihmisravinnoksi. Sen viljely tukee myös kotimaisen valkuaisomavaraisuuden kasvua. Kysy meiltä lisää härkäpavun lajikkeista ja valitse tilallesi sopivin siemen!