Sato ja talvenkestävyys
Igloon sato on hyvin korkea. Se on koetulosten 2015-2022 valossa yksi satoisimpia lajikkeita. Vaihtelua on riippuen maalajista ja viljelyvyöhykkeestä. II-vyöhykkeen kokeissa ja karkeiden kivennäismaiden kokeissa Igloon sato on ollut suorastaan ylivoimainen yleisimpien kauppalajikkeiden joukossa. Mahdollisimman hyvä talvenkestävyys on Suomen oloissa ehdottomasti tärkeimpiä, ellei tärkein yksittäinen syysviljalajikkeen ominaisuus. Igloo ruotsalaisena lajikkeena on jalostettu asia huomioiden.
Korsi
Igloon korsi on erittäin jämäkkä ja lyhyt, 63 cm – vertaa esim. SW Magnifik 83 cm ja Ceylon 69 cm. Toistaiseksi virallisissa lajikekokeissa ei ole esiintynyt lakoontumista. Lyhyet lajikkeet ovat usein luonnostaan poudanarkoja, mutta syysviljojen osalta asia ei ole niin kriittinen kuin kevätviljoilla. Syysviljat pääsevät hyödyntämään kevätkosteuden jyväluvun määräytymisvaiheessa tehokkaasti.
Taudinkestävyys
Igloolla on esiintynyt vain minimaalisesti härmää virallisissa lajikekokeissa. Ruskearuosteen esiintymistä on hyvä tarkkailla. Lehtilaikkutauteja Igloolla on esiintynyt keskimääräistä vähemmän.
Kasvuaika
Igloon kasvuaika on Suomessa viljeltyjen muiden lajikkeiden kaltainen, se ei eroa muista lajikkeista kasvuajan suhteen.
Sadon laatu
Igloon hehtolitrapaino (77,0 kg) on käytännön viljelyssä riittävällä tasolla. Koetulos on hiukan keskimääräistä matalampi. Igloon jyvä on keskikokoinen ja valkuaispitoisuus korkeasta sadosta johtuen hiukan keskimääräistä alhaisempi – joskin asiaan voi vaikuttaa sopivalla viljelytekniikalla, kuten typpilannoituksen määrällä ja mahdollisella jakamisella. Sakoluku (345) normaaliin korjuuaikaan on korkea.
Käyttötarkoitus
Igloo sopii sekä mylly- että rehuvehnäksi.
Viljely- ja maalajisuositus
Igloo sopii koko syysvehnän viljelyalueelle. Parhaat koeruutusadot on saatu karkeilla kivennäismailla.
