Vielä vähemmän tunnettu ruisvehnä kasvattaa suosiotaan.
Viljelypinta-ala on kasvanut reilusti viimeisinä vuosina, ollen 2025 jo yli 10 000 ha. Ruisvehnä on monipuolinen vaihtoehto, koska sitä voi viljellä kevätmuotoisena tuottaen
kokoviljasäilörehua ja syysmuotoisena puiden jyväsadon. Kohteita ruisvehnäsadolle on oman kotieläintuotannon rehustus, tilojen välinen rehukauppa tai teollisuus.
Ideana vehnän ja rukiin risteytyksessä on ollut tuottaa kasvi, jolla olisi vehnän laatu ja rukiin elinvoima ja kestävyys. Muihin rehuviljoihin verrattuna ruisvehnä erottuu erinomaisella satopotentiaalilla ja viljelyvarmuudellaan. Sen viljelyalue on laaja ja viljelyvarmuutta tuo sen kestävyys erilaisissa olosuhteissa, erityisesti kuivuudessa.
Ruisvehnä on maittava energiapitoinen rehuvilja. Sen jyväsato sopii eri pitoisuuksilla erityisesti lihanautojen ja hiehojen ruokintaan, samoin emakoille ja lihasioille. Ruokinnassa seoksen muut komponentit pitoisuuksineen vaikuttavat ja ruokintasuunnitelma lopulta täsmää ruokintareseptin tilan tavoitteita vastaavaksi.
Syysruisvehnän kylvöaika on syyskuun alkupuoli, kuten syysvehnällä. Ruisvehnä pensoo syksyllä rukiin kaltaisesti ja muodostaa hyvän kasvipeitteen talvea vasten.
Orinoko syysruisvehnä on ruisvehnien kärkeä! Virallisissa lajikekokeissa Orinokon tjp 52 ga ja hlp 74 kg. Orinoko-syysruisvehnän siementä ehdit vielä saada syksyn
kylvöille!
