Seosviljely on viljelyvarmuutta ja sadonlisää tuova vaihtoehto rehuntuotantoon. Vilja- ja palkokasviseoksilla voidaan tuottaa kokoviljasäilörehuna tai puitavana korjattavia kasvustoja. Hyötyjä ovat mm. viljelyvarmuus, biologinen typensidonta, viljelyn monipuolistuminen ja rikka-, kasvitauti- ja tuholaispaineen vähentäminen.
Eri lajien seosviljely on nurmiviljelyssä yleinen käytäntö. Vilja- ja palkokasvituotannossa on seosviljelystä jo hyviä kokemuksia, mutta viljelyalaa olisi mahdollista lisätä. Seosviljelyllä olisi mahdollista lisätä käytössä olevan peltoalan tuottavuutta. Viljan ja valkuaiskasvien seoksia viljellään vuositasolla yli 40 000 ha, 2025 (41 300 ha).
Seosviljelyssä päästään hyödyntämään kasvien positiivista vuorovaikutusta toisiinsa sen sijaan, että ne kilpailevat keskenään. Yksilajisessa kasvustossa kasveilla on samat tarpeet samaan aikaan ja samoissa määrin valon, veden ja ravinteiden suhteen. Monilajisessa kasvustossa tarpeet vaihtelevat. Lisäksi juuristojen rakenne- ja syvyyserot parantavat ravinteiden hyödyntämistä. Seosviljely toimii osin viljelykierron tapaan, mutta vaikutus saadaan jo kasvukaudella ja tehokkaampana, kuin esikasvivaikutus.
Kasvuston eri lajit tuovat viljelyvarmuutta lohkon sisäisiä vaihteluja ja sääilmiöitä vastaan. Hyvän monimuotoisen kasvuston myötä pellon eliöstö monipuolistuu, kasvipeitteisyys lisääntyy ja vaikutukset maan kasvukuntoon ovat myönteisiä.
Kylvöseosta suunnitellessa mieti kasvuston tavoite. Usein tavoitteena on hyvälaatuinen rehuseos. Tavoitteena voi myös olla erityisesti typpi- ja valkuaisomavaraisuuden lisäys, maan kasvukunnon parantaminen tai rikkapaineen vähentäminen. Lajien osuuksia seoksessa valitessa tulee muistaa, että kylvösuhteet eivät aina ole lopullisen korjattavan sadon suhteita ja hyvin kilpailevien kasvien osuutta säädellään kylvömäärää alentamalla.
Seosviljelyyn on hyvä valita lajeja eri kasviryhmistä, jotka eivät ole samojen kasvitautien ja -tuholaisten isäntiä; yksisirkkaisia vilja- ja heinäkasveja ja kaksisirkkaisia palko- ja öljykasveja. Tukevat ja tuettavat kasvit ovat hyviä seoskumppaneita, esim. vilja herneen tai virnan tukikasvina. Viljat ja palkokasvit ovat hyviä seoskumppaneita, koska palkokasvi ei kilpaile viljan kanssa mineraalitypestä ja näin ollen hyvä viljan valkuaispitoisuus on paremmin saavutettavissa palkokasvin kanssa viljeltäessä. Seokseen voidaan valita lajit, joista toinen tuo määrää ja toinen laatua, samoin voidaan yhdistää rikkatilaa jättävä ja hyvin rikkojen kanssa kilpaileva laji.
Suunniteltaessa viljelytoimia on huomioitava kaikki seoksen lajit ja eri toimenpiteiden, mm. kasvinsuojelun soveltuvuus niille.
Teemme tilallesi Täsmäseokset tilan tarpeiden mukaan!
Valmiina tuotteina löytyy mm. seuraavanlaisia seoksia:
- Junttilan Kolmen viljan seos (kaura 34%, vehnä 33% ja ohra 33%)
- Junttilan Kolmen viljan herneseos (herne 51%, ohra 20%, vehnä 20% ja kaura 9%)
- Junttilan Herne-vehnäseos (herne 70%, vehnä 30%)
- Junttilan Herne-kauraseos (herne 70%, kaura 30%)
- Junttilan Ohra-vehnäseos (ohra 50%, vehnä 50%)
- Junttilan Kaura-ohraseos (kaura 50%, ohra 50%)
- Junttilan Kaura-vehnäseos (kaura 50%, vehnä 50%)
Tutustu tästä koko viljaseostemme valikoimaamme: https://junttilantila.fi/lajikkeet/seokset/viljaseokset/
Junttilan Tilalla kasvoi 2025 kasvukaudella koeruuduilla 11 erilaista lajiseosta erilaisilla kylvömäärillä. Kasvilajeina seoksissa olivat ohra, vehnä, kaura, ruisvehnä ja herne. Kerromme mielellämme kokemuksistamme!
