Ympäristökorvauksen lohkokohtaista toimenpidettä kerääjäkasvit toteutetaan vuonna 2026 lähes samoin ehdoin kuin ennenkin. Muutosta edeltäviin vuosiin on se, että alaa voi vuonna 2026 ilmoittaa 35% korvauskelpoisesta alasta aiemman 30% sijaan.
- Tasainen kasvusto on tukikelpoisuuden edellytys
- Kerääjkasvi ei saa olla pelkästään typensitojakasvia
- Kylvä kerääjäkasvi viimeistään 15.8.
- Kerääjäkasvia ei lannoiteta. Lannoitus tehdään satokasvin mukaan ja sadonkorjuun jälkeen kylvettävää kerääjäkasvia ei lannoiteta.
- Kerääjäkasvin vähimmäisvaatimuksena on viljelykiertovaatimus tai viljelyn monipuolistaminen vuonna 2025 (ehdollisuudesta tuttu)
- Kerääjäkasvin ja viljelykasvin on oltava eri viljelykasveja. Varsinaisen viljelykasvin on oltava yksivuotisena viljeltävä peltoviljelykasvi tai puutarhakasvi, ei kuitenkaan nurmikasvi.
- Kerääjäkasvikasvusto saa olla seoskasvusto
- Hamppua ei saa kylvää kerääjäkasviksi
- Kerääjäkasvin kasvuajan pitää olla vähintään kuusi viikkoa
- Voit perustaa kerääjäkasvilla seuraavan vuoden kasvuston
- Saat päättää kasvuston kasvinsuojeluaineilla aikaisintaan 15.9.
- Voit muokata kasvuston aikaisintaan 1.10.
- Voi päättää ennen 15.9., jos alalle kylvetään syyskylvöinen satokasvi
- Korvaus kerääjäkasvialalta on 97 €/ha.
Kerääjäkasviksi sopivia kasvilajeja on monia! Kerääjäkasvitoimenpiteen kautta voit esimerkiksi perustaa rehunurmen, laitumen tai viherlannoitusnurmen.
Kerääjäkasvikäyttöön valmiita seoksia meitä löytyy esimerkiksi 80% italianraiheinä/20% valkoapila seos ja voimakkaampaan typensidontaan 80% valkoapila/20% italianraiheinä seos. Kerääjäkasviksi sopii myös esimerkiksi puhdas timotei!
Kerääjäkasvien siemenet luomuun ja tavanomaiseen tuotantoon löydät kattavasta valikoimastamme!
(Lähteenä käytetty Ruokaviraston Ympäristökorvauksen materiaalia 12.3.2026)
